Oon tänään käyttänyt tehokkaasti työpäivän opiskeluun. Parempi kai sekin ku vaan lusmuta, jos ei työtehtäviä oo. Nyt on vaan se tilanne, et oon viimesen 10 tuntia päntännyt tuota samperin hepreaa :P Pää on ihan sekasin. Kai mä sitä vähän osaankin, mut äh, en riittävästi.

Avasin äsken eka kertaa radion. Heti tuli joku paska lastenklinikoiden kummien piisi :/ Nice. Hassua, et oonki koko päivän oikeesti pystyny keskittyyn ja oleen alkamatta esim fiilistellä jotain musaa :) Yleensä keksin kaikkee muuta, jos pitäis lukee (tai siivota tai tehdä jotain muuta järkevää...). Ehkä se on tuo pakko paras motivaatio... Tenttiin enää pari päivää ja siit on pakko, siis PAKKO, päästä läpi.

Ylihuomenna pääsen KOTIIN <3
Ihanaa on se, et on oikeasti OMA koti odottamassa :) Se on maailman ihanin!

Kun olis vielä vakkari työpaikka, niin elämä olis täydellistä.
Niin, ja mies...
Sitä saakin sitten kai odotella edelleen. Miten se onkin niin, et mä onnistun aina kohtaamaan ne kusipäät tai sitoutumisvammaiset tai muuten vaan mahdollisimman väärät. Ja sitten vielä ihastun niihin. Ja aina särjen sydämeni. Huokaus. Tätä tää elämä kai sit on. Multa puuttuu vaan kissa, niin olisin täydellinen vanhapiika :P Mut hei jee, saan reilun viikon päästä mun haukun <3 pariks päiväks hoitoon, ku porukat lähtee matkaileen. Se on maailman ihanin!

Pitäisköhän sitä nukkua nyt, niin aamul kykenis hoitamaan taas työnsä ja tehtävänsä... huomenna on myös mun läksiäiskahvit... en kestä. Kai mä taas tirautan, vaik oikeesti oonki ilonen, et lähden täältä :P Katotaan. Sit pakatakin pitäis huomenna -> mahtavaa!

Tuo Kitkerät neitsyet on kyl lyöny ittensä läpi mulle tänä kesänä.
Np. Miehet eivät pidä helpoista naisista
Mahtavat sanat... Tästä tulee kyl jo superpitkä muutenki, mut jos vielä ne sanat pistäis. Ne on loistavat!